[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [LAPPOHJA 01.07.1941]  [STORKROKAN 01.07.1941]  [DRAGSVIK 06.07.1941]

[LAPPOHJA 07.07. - 08.07.1941]  [HORSÖN 10.07.1941]  [STACKÖRN 13.07. - 14.07.1941]  [MORGONLANDET 16.07.1941]  [LILLMARS 17.07.1941]

[HÄSTÖ 18.07.1941]  [BENGTSKÄR 26.07.1941]  [GUNNARSHOLM/FURUÖN 30.07.1941]  [ELMHOLM 16.08.1941]  [GUNNARSHOLM 02.09. - 03.09.1941]

  [BJÖRKHOLM/KOHOLM  02.09. - 03.09.1941]  [GRÖNSKÄR/FURUSKÄR 06.10. - 07.10.1941]  [STOSKÄR/KOHOLM 14.10.1941]

[LAPPOHJA 21.10.1941]  [BORGARS 21.10. - 22.10.1941]  [SOMMARÖAR 23.10.1941]  [SIVUKARTTA]

 

"TAPAUS" MORGONLANDET 16.07.1941

"Tapaus" Morgonlandetiin liittyvät linnakkeet ja paikat

ALKUSOITTO:

- Morgonlandetin saari sijaitsi aivan Neuvostoliiton vuokra-alueen tuntumassa. Koko välirauhan ajan Morgonlandetin merivartioaseman tähystystornista pidettiin silmällä venäläisten laivaliikennettä Hankoon ja Hangosta pois.

- Tilanteen kiristyessä kesäkuussa 1941, suomalaisten vartio-osasto vedettiin saarelta pois 16.06.1941. Venäläisten avatessa tykistötulen 25.06.1941 suomalaisten asemia kohti, oli Morgonlandetin saari myös yksi tykistötulen kohteista. Saaren miinoitettu tähystystorni sai osuman ja räjähti ilmaan.

- Hyvin pian Hangon Ryhmässä kävi ilmeiseksi, että Morgonlandet täytyisi miehittää uudelleen, koska saari tarjosi parhaan paikan tähystää venäläisten laivaliikennettä Hankoon ja Hangosta pois.

Morgonlandet mereltä käsin nähtynä
- Morgonlandetin saari mereltä käsin nähtynä.

Käsky III/4.RPr:lle Morgonlandetin miehityksestä 02.07. - 03.07.1941:

1. Linnakkeiston on 02.07.1941 mahdollisimman aikaiseen miehitettävä Morgonlandetin merivartioasema yötiedustelua varten.

2. Komennuskunnan johtajaksi on määrättävä sopiva upseeri, käytettäväksi tarpeellinen määrä tehtävään pystyviä miehiä, nopeakulkuinen moottorivene sekä havainto- ja viestivälineet.

3. Tiedustelun on todettava 02.07. - 03.07.1941 välisenä yönä mikä on venäläisten käyttämä reitti niiden tullessa Hankoon Suomenlahdelta ja Itämereltä, sekä mitä reittiä venäläiset käyttävät poistuessaan Hangosta. Lisäksi on todettava liikkuuko pienempiä aluksia Hangon ja länsipuolella olevien saarien välillä.

4. Kirjalliset selostukset tiedustelun tuloksista Hangon Ryhmän esikunnalle sekä 4.RPr:n esikunnalle välittömästi tehtävän suorittamisen jälkeen. Tärkeimmistä havainnoista ilmoitettava viipymättä puhelimitse.

5. Tiedustelun jatkuvaisuutta silmällä pitäen, on edellä mainittu komennuskunta edelleenkin pidettävä toimintavalmiina käskyn saatuaan.

 

Erilliskäsky tiedustelusta 04.07.1941:

1. 4.RPr:n on asetettava Morgonlandetin merivartioasemalle vakituinen tähystys.

2. Henkilöstön johtajana tulee olla upseeri sekä henkilökunnan joukossa miehiä, jotka aikaisemmin ovat toimineet kyseisellä asemalla.

3. Osastolle on järjestettävä mukaan tähystysvälineistä ainakin kiikari ja suuntimo. Jos osoittautuu, että asemalla voidaan tähystystä jatkuvasti ylläpitää, on asemalle annettava kaukoputki, jonka Hangon Ryhmän esikunta tulee ensi tilassa luovuttamaan 4.RPr:n esikunnalle tätä tarkoitusta varten.

4. Osastolle on varattava mukaan telttakangasta tai verkkoja, joilla voivat naamioida sekä itsensä että veneensä.

5. Jos Morgonlandetiin menevän kaapelin päätä ei enää saada ylös, on osastolle annettava mukaan radio meriviestien viestittämistä varten.

6. Tähystyksen tarkoituksena on tietojen saaminen viipymättä Hangosta lähtevistä ja sinne tulevista aluksista, jotta tiedot voidaan viipymättä välittää omille liikkuville keveille merivoimille.

7. Tähystäjien vaihto on suoritettava yöllä. Huomioitava mahdolliset saareen jääneet ansoitukset.

8. III/4.RPr:n komentajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin viestitysnopeuden lisäämiseksi linnakkeistonsa alueelta ylempiin johtoportaisiin. Hankoon pääsi 04.07.1941 sisään neljä kuljetusalusta sekä sieltä lähtemään kaksi alusta ilman, että niistä oli ilmoitettu Hangon Ryhmälle ja 4.RPr:lle. Ylimalkainen ilmoitus aluksista saapui Hangon Ryhmälle vasta tilanneilmoituksen yhteydessä kello 10:25. Meriviestit on ehdottomasti viestitettävä välittömästi havainnon teon jälkeen ja ne käsitellään kiiresanomina. On valvottava, etteivät asemien lähettämät viestit pysähdy linnakkeiston viestikeskukseen.

 

Erilliskäsky tiedustelusta 06.07.1941:

1. Morgonlandetin merivartioasemalle on järjestettävä 06.07.1941 alkaen vakinainen tähystys. Ensimmäinen miehitys 06.07.1941 illalla pimeän tultua.

2. Tähystyspartion vahvuus yksi upseeri ja viisi miestä.

3. Örön linnakkeen päällikkö määrää henkilöstön johtajaksi sopivan upseerin.

4. Henkilöstöön on määrättävä miehiä, jotka aikaisemmin ovat toimineet kyseisellä asemalla.

5. Osastolle on varattava mukaan ainakin yksi konepistooli sekä yksi pikakivääri tai toinen konepistooli.

6. Osastolle on järjestettävä mukaan tähystysvälineistä ainakin kiikari ja suuntimo sekä muut tarvittavat välineet. Jos osoittautuu, että asemalla voidaan tähystystä jatkuvasti ylläpitää, annetaan asemalle kaukoputki, joka tarkoitusta varten saadaan linnakkeiston käyttöön.

7. Naaminointia varten on varattava osastolle mukaan telttakangasta tai rautalankaverkkoa, jotta osasto voi huolellisesti naamioida sekä itsensä että veneensä.

8. Jos Morgonlandetiin menevää kaapelin päätä ei enää saada ylös, on osastolle annettava mukaan radio meriviestien viestittämistä varten.

9. Tähystyksen tarkoituksena on tietojen saaminen viipymättä Hangosta lähtevistä ja sinne tulevista aluksista, jotta tiedot voidaan viipymättä välittää omille liikkuville kevyille merivoimille.

10. Tähystäjien vaihto on suoritettava yöllä.

11. Osaston on huomioitava mahdolliset saareen jääneet ansoitukset, ettei vahinkoja tapahdu.

 

- Venäläiset ampuivat tykistötulta päivittäin Morgonlandetiin, koska epäilivät saaressa olevan suomalaisten tulenjohtoryhmä. Lopulta venäläiset päättivät tuhota Morgonlandetin tulenjohdon kokonaisuudessaan. Tehtävää lähti suorittamaan joukkueellinen venäläisiä merisotilaita luutnantti Shaikinin johdolla.

 

TAISTELUKERTOMUS "TAPAUS" MORGONLANDETISTA 16.07.1941:

- Morgonlandetissa on 16.07.1941 yksi upseeri, yksi aliupseeri sekä neljä miestä. Aseistuksena miehillä on yksi pikakivääri, yksi konepistooli, toistakymmentä käsikranaattia sekä henkilökohtainen aseistus.

 

Lohkon komentaja: Majuri Moring

Sotatoimiston päällikkö: Kapteeni Lempiäinen

Örön linnakkeen päällikkö: Kapteeni Lauramo

 

Kello 00:10: Alikersantti Ranta ilmoittaa puhelimitse Öröhön, että kaksi isompaa moottorivenettä lähestyy kovalla vauhdilla Hangosta käsin saarta. Etäisyyttä on noin kolme kilometriä. Örö ilmoittaa asiasta välittömästi lohkon komentajalle Hiittisiin.

Kello 00:11: Örön järeä patteri sekä muut mittaus- ja merivartioasemat hälytetään.

Kello 00:12: Pyyntö Örön linnakkeiston esikuntaan, saada ampua häirintätulta Morgonlandetin itäpuolelle. Yhteys kapteeni Lempiäiseen saadaan vasta kolme minuuttia myöhemmin.

Kello 00:15: Alikersantti Ranta ilmoittaa, että edelleen yhä uusia veneitä lähestyy kovalla vauhdilla saarta. "Kaksi venettä tulee juuri rantaan", on Rannan viimeinen lause yhteyden katketessa Örön viestikeskuksen ja alikersantti Rannan välillä. Kapteeni Lauramo ilmoittaa asiasta välittömästi lohkon komentajalle.

Morgonlandetin itäranta
- Morgonlandetin itärantaa. Hyvällä kelillä näkymä kohden Hangon kaupunkia on erittäin hyvä.

Kello 00:16: Örön linnake on valmis avamaan tulen kohden Morgonlandetin ja Hangon välistä väylää.

Kello 00:17: Pyyntö tulenavauksesta uusittu. Majuri Moring ilmoittaa, ettei tulta saa avata. Bolaksin linnake ja Bromarv ryhtyvät kuulemma ampumaan Tulliniemen venäläistä patteria. Ilmeinen väärinkäsitys kello 00:12 esitettyyn pyyntöön.

Kello 00:18: Venäläisten veneet ovat maissa Morgonlandetissa. Yhteys on poikki. Lohkon komentaja soittaa prikaatin komentajalle pyytäen lupaa Örön järeän patterin mahdollista tulitukikäyttöä varten. Lupaa ei saada. Samanaikaisesti antaa lohkon komentaja määräyksen tykistön komentajalle, että Krokö ja Bolaks valmistautuvat häirintätuleen Dödötä vastaan, koska näyttää siltä, että venäläisten alukset lähestyvät tältä suunnalta. Kapteeni Lauramo antaa käskyn, että yhden upseerin ja viiden miehen on ajettava moottoriveneellä valmiusasemaan Kuggskäriin. Aseistukseksi pikakivääri sekä henkilökohtainen aseistus.

Kello 00:19: Kapteeni Lauramo saa määräyksen veneen lähettämisestä kohti Morgonlandetia.

Kello 00:32: Lohkon komentaja antaa käskyn Krokölle ampua viisi ryhmää Dödöhön häiritsemistulta. Tykistökomentaja antaa käskyn edelleen Krokölle, käskien ampua viisi ryhmää maaliin.

00:33: Majuri Moring antaa käskyn kolmen iskuryhmän saattamisesta lähtövalmiiksi. Odotettava tarkempia määräyksiä.

Kello 00:38: Krokö ampuu viisi ryhmää Dödöhön.

Kello: 00:40: Örön linnake uusi pyynnön tuleavauksesta Morgonlandetin ja Hangon väliselle väylälle. Edelleen kieltävä vastaus. Kapteeni Lempiäinen määrää veneen lähettämisestä Morgonlandetiin. Majuri Moring kuitenkin peruuttaa käskyn. Lohkon komentaja antaa kapteeni Lauramolle käskyn lähettää moottorivene "Gruffe" edellä mainittuine miehistöineen Kuggskäriin valmiusasemaan.

Kello 00:50: Örö ilmoittaa, että Morgonlandetista ammuttiin kuusi tai seitsemän valopistoolin rakettia.

Kello 00:54: Vene AV 112 on lähtövalmiina ja alistettu iskukomppanialle.

Kello 01:00: Bengtskär ilmoittaa havainneensa jotain Morgonlandetissa, joka saattoi olla kiväärin ammuntaa.

Bengtskärin majakka Morgonlandetista nähtynä
- Bengtskär Morgonlandetista nähtynä. Kuvan laatu ei ole paras mahdollinen, mutta etäisyyttäkin on 12 kilometriä!

Kello 01:10: Moottorivene "Gruffe" saavuttaa Kuggskärin.

Kello 01:25: Lohkon komentaja antaa käskyn Bolaksille ampua muutama ryhmä häiritsemistulta Dödöhön.

Kello 01:30: Bolaks ampuu kuusi ryhmää Dödöhön.

Kello 01:50: Örö ilmoittaa Bengtskärin ilmoittaneen, että yksi suurempi alus poistui Morgonlandetista. Kuggskär ilmoittaa nähneensä raketin tai muun tulimerkin Morgonlandetin suunnassa.

Kello 01:53: Örö ilmoittaa, että Morgonlandetin sauna palaa.

Kello 01:57: Örön linnake pyytää toimenpiteitä vastaisuuden varalle, jotta linnake saisi vapaammat kädet tuleavauksen suhteen. 

Kello 01:59: Majuri Moring pyytää prikaatin komentajalta toimenpiteitä moottoriveneiden saamisesta linnakkeiston käyttöön.

Kello 02:02: Bengtskär ilmoittaa, että laivaston raivaaja kulkee kaikessa rauhassa kohti Morgonlandetia.

Kello 02:07: Majuri Moring ilmoittaa, että prikaati on sitä mieltä ettei Morgonlandetia ammuta eikä lähetetä veneitä saareen.

Kello 02:10: Bengtskär yrittää varoittaa laivaston raivaajaa vilkkumerkeillä.

Kello 02:20: Ilmoituksen mukaan Morgonlandetissa on neljä isoa ja yksi pienempi vene. Oma raivaaja lähestyy Morgonlandetia länsipohjoisesta, mutta kääntyy takaisin havaittuaan saaren läheisyydessä tuntemattomia laivoja. Morgonlandetissa palanut sauna sammuu hiljalleen, ei elonmerkkejä saaresta.

Kello 02:21: Linnake valmistautuu ampumaa kuusi laukausta Morgonlandetiin.

Kello 02:27: Ilmoitetaan venäläisten aluksien lähtevän pois Morgonlandetista.

Kello 02:28: Peruutus linnakkeelle. Morgonlandetiin ei saa ampua.

Kello 02:30: Örö ilmoittaa Bengtskärin ilmoittaneen, että kolme moottorivenettä sekä yksi isompi laiva poistuvat Morgonlandetista Hankoon päin.

Kello 02:40: Saapuu ilmoitus, että Morgonlandetissa käyneet alukset olivat vartiomoottoriveneitä. Lisäksi alueella oli ilmeisesti yksi raivaaja. Alukset ovat poistuneet saaren tuntumasta.

Kello 02:55: Kaksi omaan lentokonetta Morgonlandetin alueella saavat tehtäväksi tiedustella, mitä Morgonlandetissa on tapahtunut.

 

Tilannetiedoitus: 15.07.1941 - 16.07.1941:

- Meritoiminta: Kello 00:05 16.07.1941 näki Morgonlandet kahden vartiomoottoriveneen tulevan kohti saarta. Kello 00:18 katkesi yhteys Öröstä Morgonlandetiin. Hangosta suuntasi lisäksi kolme muuta venettä kulkunsa Morgonlandetiin. Kello 02:55 nähtiin saaressa tulipalo, joten taistelu lienee silloin päättynyt ja vartiorakennus paloi. Vihollisen veneet, joista neljä oli suurempaa kokoa, poistuivat saaresta. Saaressa oli välineinä mm. merikortti No. 22, josta ainakin osa oli ruudutettu ilmoituskartan mukaan. Lisäksi saarella oli HIVVD. Kummatkin lienevät joutuneet venäläisten käsiin. Oma tykistö tulitti Gunnarsöreniä ja Dödötä sekä veneitä Hangon ja Morgonlandetin välillä.

 

Hiittisten lohkon komentajan majuri Moringin selvitys "tapaus" Morgonlandetista:

- Viitaten saamaani käskyyn lähetän oheisena Morgonlandetin menetystä koskevan taistelukertomuksen.

- Käskyn Morgonlandetin miehittämisestä uudelleen sain 06.07.1941 prikaatin esikunnasta määräyksellä, että miehittäminen oli suoritettava vielä samana iltana. Saamani käskyn perusteella annoin Örön linnakkeen päällikölle, kapteeni Lauramolle, jonka vartioalueeseen Morgonlandet kuului, määräyksen vielä samana päivänä miehittää Morgonlandet yhdellä merivartioryhmällä. Päällikön sai hän itse määrätä. Aseistuksen suhteen määräsin, että ryhmällä tuli olla mukanaan yksi konetuliase, käsikranaatteja ja henkilökohtainen aseistus. Kirjallinen käsky saapui seuraavana päivänä.

- Saamansa käskyn perusteella miehitti kapteeni Lauramo vasta seuraavana iltana Morgonlandetin, koska 06.07. - 07.07.1941 välisenä yönä oli niin kova tuuli, että Morgonlandetiin ei voitu veneellä päästä eikä siellä säilyttää venettä, sillä saari on ilman laituria tai satamaa. Morgonlandetin komennuskunta käsitti luutnantti Pehr-Erik Ahlbladin päällikkönä sekä miehistönä alikersantti Niilo Ranta, tykkimiehet Arvid Nyman, Ernst Pihl, Matias Thorvald ja Albin Törngvist. Aseistus oli taistelukertomuksen ja annetun käskyn mukainen.

- Prikaatin merenkulku-upseeri ilmoitti minulle, että Morgonlandetia varten tullaan varaamaan nopeakulkuinen, Nopsa niminen yhteysvene. Kun prikaatin lupaamaa Nopsaa ei alkanut kuulua, määräsin lohkon ainoan nopeakulkuisen poliisitehtäviin määrätyn AV 138:n Örööseen varattavaksi Morgonlandetia varten. Veneen nopeus oli noin 18 solmua.

- 10.07.1941 jolloin vene palasi matkalta Morgonlandet - Bengtskär - Örskär - Örö meni kone epäkuntoon, josta johtui, että se myöhemmin 16.07.1941 jouduttiin hinaamalla lähettämään Turkuun korjattavaksi. Tämän jälkeen oli Morgonlandetissa ollut muutaman päivän yhteysveneenä tavallinen avonainen kalastajamoottorivene, jonka nopeus oli noin 6 - 7 solmua. Tämä vene kuitenkin jouduttiin myrskyn takia lähettämään Öröhön. Morgonlandetissa ei voida huonon sään vallitessa säilyttää venettä muulla tavalla kuin ankkurissa ulapalla, jonne on siirryttävä soutuveneen avulla. Tämä tapa ei kuitenkaan nyt voinut tulla kysymykseen, koska miehitys oli pidettävä salassa. Yllämainitusta johtui, että asema joutui olemaan juuri sinä päivänä kun hyökkäys tapahtui, aivan ilman venettä. Örön säähavaintokirjan mukaan 16.07.1941 kello 20:00 tuulen voimakkuus oli vielä 6 boforia.

- Miehistö oli majoitettuna telttaan, joka sijaitsi erinomaisen hyvin naamioituna saaressa olevan pikkulammen ympärillä kasvavassa tervaleppäpusikossa lammen merenpuolisella rannalla. Tämän totesi lohkon tiedustelu-upseeri käydessään tarkastamassa merivartioasemia 08.07.1941. Tähystyspaikka oli lähes keskellä saarta erään kallion sivussa, jossa myös puhelin oli. Etäisyys tähystysasemalta rantaan oli noin 80 metriä. Maasto oli kivikkoista ja lisäksi täynnä tähystystornin kappaleita.

Morgonlandetin metsikkö
- Miehistön teltta sijaitsi kuvan keskellä sijaitsevassa pusikossa, joka on tarjonnut erinomaisen näkösuojan.

Morgonlandetin metsikkö
- Morgonlandetin metsikkö nähtynä hieman kauempaa. Kyseessä on ainoa paikka mistä saarella on voinut sodan aikana saada näkösuojan tähystystä vastaan.

Morgonlandet

- Lopuksi pyydän omana mielipiteenäni esittää seuraavaa:

- Vaikka Morgonlandetissa olisi sanottuna yönä ollut nopeampikin moottorivene, Nopsa tai jokin muu, ei sillä komennuskunta kuitenkaan olisi voinut pelastautua, vaikka olisivat heti havaittuaan venäläisten veneittein lähestyvän kiiruhtaneet rantaan, sillä ensinnäkin olisi vene täytynyt pitää saaren ainoassa poukamassa, josta nopea ulospääsy on mahdoton tyynelläkin ilmalla ja kovemmalla tuulella aivan mahdoton. Kun venäläisten lähestyminen lisäksi tapahtui varmasti eri puolilla saarta, olisi vene, jos se jollakin tavalla olisi päässyt liikkeelle, kuitenkin aseistamattomana ollut ilman muuta tuhon oma, sillä venälästen alukset olivat hyvin nopeita että myös erittäin vahvasti aseistettuja.

- Jos saarella olisi voitu pitää jokin erittäin nopeakulkuinen mottorivene nopeudeltaan 25 - 30 solmua, olisi ehkä teoreettisesti voinut olla jokin pelastautumismahdollisuus tyynellä säällä. Tosin tätäkään mahdollisuutta ei ollut tällä kertaa, koska 11.07. - 16.07.1941 Örön säähavaintojen mukaan vallitsi tuulinen sää. Tuulen voimakkuus on tällöin ollut noin 5 - 6 boforia. Veneen säilyttäminen saaressa olisi ollut täysin mahdotonta tällaisissa olosuhteissa.

- Nopeitten veneitten saantia varten käännyin useampaan otteeseen prikaatin puoleen ja pyysin tällaisia veneitä sekä Morgonlandetia että muita ulkovartioasemia varten, niitä kuitenkaan saamatta. Asiasta keskustelin myös prikaatin komentajan kanssa.

 

Tilannetiedoitus: 15.07.1941 - 16.07.1941:

- Kello 00:05 16.07.1941 näki Morgonlandet kahden vartiomoottoriveneen tulevan kohti saarta. Kello 00:18 katkesi yhteys Öröstä Morgonlandetiin. Hangosta suuntasi lisäksi kolme muuta venettä kulkunsa kohden Morgonlandetia. Kello 02:55 nähtiin saaressa tulipalo, joten taistelu lienee silloin päättynyt ja vartiorakennus paloi. Venäläisten veneet, joista 4 oli suurempaa kokoa, poistuivat saarelta. Saaren miehitys oli yksi upseeri ja viisi miestä. Välineinä oli mm. merikortti No. 22, josta ainakin osa oli ruudutettu ilmoituskarta mukaan. Lisäksi suuntimo lienee myös joutunut venäläisten käsiin. Oma tykistö tulittu Gunnarsöreniä ja Dödötä sekä veneitä Hangon ja Morgonlandetin välillä.

 

LOPPUTULOS:

Lisäselvitys pyyntö "tapaus" Morgonlandetiin:

- Merivoimien komentaja käskee ensitilassa antamaan Morgonlandetin tapaukseen liittyen lisäselvityksen seuraaviin kysymyksiin:

1. Miksi Hiittisten lohkon komentaja ei tehnyt esitystä tiedustelutehtävän muuttamiseksi toisenlaiseksi, jos hän kerran piti mahdottomana poisvetäytymistä tai puolustuksen onnistumista? Koska ei voida järkisyillä pitää luultavana, että vakinainen merivartiointi Morgonlandetissa olisi voinut säilyä salassa, olisi tällöin voitu ajatelle seuraavia vaihtoehtoja: Tiedustelu ei ole jatkuva, Tiedustelijoita on vain kaksi miestä, Tiedustelijat ovat pimeän ajan Morgonlandetin ulkopuolella nopeakulkuisessa mottoriveneessä, Tiedustelutehtävä kokonaan keskeytetään, kun ei kerran ole venettä, tai kunnollista venettä.

2. Kenen käskystä I/4.RPr:n erilliskäsky tiedustelusta on laadittu ja onko se ylempää annetun käskyn mukainen?

3. Mitä on tarkoitettu Hiittisten lohkon taistelukertomuksessa sanonnalla "ajettava valmiusasemaan"?

4. Millä perusteilla lohkon komentaja piti käskemiään toimenpiteitä riittävinä Morgonlandetin auttamiseksi?

 

Hiittisten lohkon komentajan majuri Moringin vastaus lisäselvitys pyyntöön:

1. Arvostelussani, joka koski Morgonlandetiin tehtyä hyökkäystä, pidän mielipiteenäni mahdottomana vartion poisvetäytymistä. Tämä koski nyt kyseessä olevaa tapausta, jolloin venäläiset yllättäen käyttivät useampia, erikoisrakenteisia, hyvin aseistettuja ja nopeakulkuisia veneitä. Käskyn tiedusteluryhmän asettamisesta sain Hangon Ryhmän esikunnasta, jossa käskyssä määrättiin yksityisseikatkin, kuten ryhmän vahvuus, salassa pysyminen, vartion jatkuvaisuus ym.

2. I/4.RPr:n erilliskäsky tiedustelusta oli Hangon Ryhmän esikunnan kirjallisen ja suullisen käskyjen mukainen ja tehtiin välittämästi näiden perusteella.

3. Tarkoituksenani oli heti irroittaa pieni liikkuva "reservi" ja siirtää se valmiiksi niin eteen kuin mahdollista, paikkaan mihin oli puhelinyhteys, siltä varalta, että tällaista "reserviä" voisi käyttää. Tilanteen nopean kehittymisen ja erikoisolosuhteet eivät kuitenkaan antaneet tilaisuutta tähän. Etäisyys venäläisten lähimmästä tukikohdasta Dödöstä Morgonlandetiin on noin 9 kilometriä. Tämä tarkoittaa 20 solmuisella veneellä noin 15 minuutin matkaa. Omista tukikohdista on matkaa noin 18 - 20 kilometriä vaikeakulkuista saaristoväylää pitkin, jolloin ajo 8 solmun veneellä kestää noin 75 minuuttia.

4. Mainittua toimenpiteideni arvostelua en löydä Morgonlandetin taistelukertomuksesta enkä siihen liittyvästä tarkemmasta selostuksestakaan. Ottaen kuitenkin huomioon hyökkäyksen nopeuden (5 minuutin kuluttua katkesi yhteys) sekä taistelun lyhyyden (35 minuutin kuluttua ammutut valomerkit olivat todennäköisesti valtausosaston merkki valtauksen onnistumisesta) sekä verraten omien ja venäläisten maastollisia ja kalustollisia mahdollisuuksia, en jälkeenpäinkään näe mahdollisuuksia hyökkäyksen aikana estää sen onnistumista. Tapahtuman aikana olin sitäpaitsi kolme kertaa puhelinyhteydessä Hangon Ryhmän komentajan kanssa, joten tilanne oli jatkuvasti esimiestenikin tiedossa.

Suomen armeijalle!

"Suomen armeijalle!"

"Minä Suomen armeijan reserviluutnantti Pär Erik Ahlblad palvelin Morgonlandissa ja 16 p:nä viiden toverimme kanssa antauduin vapaaehtoisesti Punaiselle armeijalle. Voin täten todistaa, että Suomen armaijan upseerien ja sotilaiden kesken on yleensä väärä käsitys, että Punainen armeija käyttää kaikenlaisia rääkkäyskeinoja ja pitää ruuatta sotavankeja. Päinvastoin. Täällä meitä kohtelevat puna-armeijalaiset ja upseerit oikein hyvin. Ruoka täällä on parempaa kuin Suomen armeijanssa, vaikka olemme sotavankeja. Tänään tovereimme kanssa sekä puna-armeijalaisten kanssa valokuvauduimme. Lähetämme lähiaikoina ne valokuvat myös teille.  Kävimme sairaalassa haavoittuneiden tovereimme luona ja he myöskin sanoivat voivanssa oikein hyvin."

"Voin vielä todistaa sen, että Punainen armeija taistelee urhoollisesti ja on varma voitossa. Älkää uskokaa Mannerheimin päiväkäskyjä, joissa hän vapaussodan nimellä kehoittaa teidä valloittamaan koko Karjalan ja Aunuksen. Se on aivan mahdotonta Mannerheimin aasistusta. Vapauttakaa maamme Saksan sotatoimista, jotka ryöstävät kaikki tuotteet ja ruokatarpeet ja siirtykää Punaisen armeijan puolelle taisteluun saksalaisia ryöstäjiä vastaan, jotka isännöivät meidän maassamme."

"Kirjeen kirjoitti reserviluutnantti sotavanki PE Ahlblad 21.7.1941."

 

- Morgonlandetissa olleet miehet olivat Niilo Lappalaisen Hankoniemi toisessa maailmansodassa kirjan mukaan yrittäneet piiloutua saaressa olevaan lampeen, josta venäläiset kuitenkin löysivät heidät. Ryhmän mukana ollut suuntimo oli tätä ennen jo heitetty lampeen ja luutnantti Ahlblad oli repinyt itseltään arvomerkit irti. Yllä olevassa propagandakuvassa näkyy selkeästi, että Ahlbladilta puuttuvat arvomerkit. Lampeen heitettyä suuntimoa ei ole koskaan löydetty.

Morgonlandetin lampi
- Lampi johon Ahlblad miehineen piiloiutui on kuivunut huomattavasti sitten kesän 1941.

- Morgonlandetin suomalaisia sotavankeja käytettiin venäläisten propagandassa runsaasti hyväksi. Edellä nähty propagandateksti on vain yksi esimerkki. Sanomalehti Pravdassa esimerkiksi julkaistiin 17.08.1941 kirje, jonka oli allekirjoittanut luutnantti Ahlblad. Samainen kirje luettiin myös Moskovan radion suomenkielisessä lähetyksessä samana päivänä.

- Edellisestä propagandatekstistä käy kuitenkin selkeästi ilmi, että sen ovat venäläiset kirjoittaneet ja Ahlblad on pakotettu allekirjoittamaan kirje. Erityisesti kiinnittää huomiota, että teksti vilisee kirjoitusvirheitä ja suomenkielelle ihmeellisiä ilmauksia. Lisäksi Ahlbladin etunimi on kirjoitettu väärin. Etunimi on kirjoitettu kuten se ruotsiksi lausutaan.

- Ainoastaan tykkimies Arvid Nyman palasi sotavankeudesta sodan loputtua:

Luutnantti Pehr-Erik Ahlblad: Kuollut toukokuussa 1943. Haudattu Orangin kylän sotavankileirin välittömässä läheisyydessä olleeseen sotavankien yhteiseen hautaan, jota ei ole merkitty.

Alikersantti Niilo Ranta: Kuollut elokuussa 1942. Haudattu Jelabugaan kaupungin lähellä sijainneelle sotavankileirin hautausmaalle.

Tykkimies Ernst Pihl: Kuollut heinäkuussa 1942. Haudattu Karagandan alueella, lähellä Spasskin kylää, sijainneelle sotavankileirin hautausmaalle.

Tykkimies Matias Thorvald: Kuollut maaliskuussa 1942. Haudattu Karagandan alueella, lähellä Spasskin kylää, sijainneelle sotavankileirin hautausmaalle.

Tykkimies Albin Törngvist: Kuollut syyskuussa 1942. Haudattu Rjabovon kylän lähellä sijainneelle sotavankileirin hautausmaalle.

- "Tapaus" Morgonlandetin jälkeen saarelle ei enää sijoitettu pysyvää tähystystä, mutta partiot kävivät veneillä aina silloin tällöin saarella suorittamassa tähystystä. Venäläisten evakuoitua Hangon tukikohtansa joulukuussa 1941, Morgonlandetiin perustettiin jälleen merivartioasema.

Yleiskuva Morgonlandetin maastosta
- Yleiskuva Morgonlandetin maastosta nähtynä läheltä paikkaa, jossa tähystyspaikka sijaitsi.

HUOMAUTUKSIA:

- Edellä oleva esitys "tapaus" Morgonlandetista perustuu pääosin taistelukertomukseen sekä kertomuksen liitteenä oleviin käskyihin. Lisäksi sotapäiväkirjojen merkintöjä on käytetty esityksen laadintaan. Olen myös käyttänyt soveltuvin osin Niilo Lappalaisen Hankoniemi toisessa maailmansodassa kirjaa esityksen laatimiseen. Tämä esitys poikkeaa joiltakin osin Lappalaisen kirjasta erityisesti kellonaikojensa osalta. Eroavaisuudet tulevat luultavasti siitä, että Lappalainen on haastatellut tai käyttänyt kirjansa lähteenä tykkimies Arvid Nymanin haastattelua.

- Paljon huhuja liikkuu sen ympärillä miksi Morgonlandetissa ei ollut venettä vaan kuusi miestä jätettiin ilman keinoa päästä saarelta pois. Lappalainen mainitsee, että Öröstä oli vain 20 minuutin venematka Morgonlandetille ja että miehet olisivat kyenneet hyvin irtautumaan saarelta. Morgonlandetista Öröseen on linnuntietä noin 22 kilometriä. Tämä tarkoittaa noin 12 meripeninkulman matkaa. Majuri Moringin mainitsemalla kahdeksan solmua kulkevalla veneellä kovassa tuulessa matkaan menee vähintään 75 minuuttia minkä Moring mainitsee selvityksessään. Jotta 20 minuutin matka-aikaan olisi päästy, olisi käytössä pitänyt olla yli 35 solmua kulkeva vene ja siitä huolimatta huonolla kelillä veneeltä olisi mennyt kauemmin kuin 20 minuuttia.

- Majuri Moring on myös oikeassa siinä, että Morgonlandetissa on aivan mahdoton säilyttää venettä huonolla kelillä. Saaren lähivedet ovat myös erittäin kivikkoisia, joten huonolla kelillä saarelle on mahdotonta rantautua tai poistua ilman, että vene todennäköisesti ajautuu kiville. Sotapäiväkirjoista löytyy myös mainintoja rantautumisen mahdottomuudesta Morgonlandetiin huonolla kelillä.

- Morgonlandetissa olleilla miehillä ei edes ollut kovin montaa minuuttia aikaa toimia päästäkseen pois saarelta. Örön säähaivantokirjan mainitsemassa kuuden boforin tuulessa mikä vastaa noin 11 m/s - 14 m/s, veneen saaminen ulos Morgonlandetin rannasta on jo melkoinen operaatio, vaikka aikaa olisi käytettävissä kuinka runsaasti tahansa.

Copyright © 2006, 2007 Kimmo Nummela