[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [LAPPOHJA 01.07.1941]  [STORKROKAN 01.07.1941]  [DRAGSVIK 06.07.1941]

[LAPPOHJA 07.07. - 08.07.1941]  [HORSÖN 10.07.1941]  [STACKÖRN 13.07. - 14.07.1941]  [MORGONLANDET 16.07.1941]  [LILLMARS 17.07.1941]

[HÄSTÖ 18.07.1941]  [BENGTSKÄR 26.07.1941]  [GUNNARSHOLM/FURUÖN 30.07.1941]  [ELMHOLM 16.08.1941]  [GUNNARSHOLM 02.09. - 03.09.1941]

  [BJÖRKHOLM/KOHOLM  02.09. - 03.09.1941]  [GRÖNSKÄR/FURUSKÄR 06.10. - 07.10.1941]  [STOSKÄR/KOHOLM 14.10.1941]

[LAPPOHJA 21.10.1941]  [BORGARS 21.10. - 22.10.1941]  [SOMMARÖAR 23.10.1941]  [SIVUKARTTA]

 

TIEDUSTELUHYÖKKÄYS ELMHOLMILLE 16.08.1941

Elmholmin alue

ALKUSOITTO:

- Venäläisten vallattua etuvartioasemamme Gunnarsholmin, Furuön ja Elmholmin saarissa joutui heikko pääpuolustuslinjamme jatkuvan painostuksen alaiseksi. Saarien takarannoilla havaittiin suoritettavan jatkuvasti varustelutoimenpiteitä. Saarille sijoitetut kevyet kranaatinheittimet suorittivat tehokasta ammuntaa asemiimme erityisesti Elmholmista lyhyellä etäisyydellä. Etuvartioasemista oli voitu seurata venäläisten toimintaa ja liikennettä Horsöstä ja Medörnistä. Asemat menetettyä saattoivat venäläiset vapaasti liikkua etulinjoillensa saakka tähystyksemme sitä havaitsematta.

Bredvikin alalohkon komentaja kapteeni Karas

Näkymä Elmholmin koillisrannasta
- Näkymä Elmholmin koillisrannasta kohden Storholmia. Kuvan oikeassa laidassa näkyy osa Furuön saaresta.

TOIMINTAESITYS:

- Bredvikin alalohkon komentaja kapteeni Karas saapui komentopaikkaani 12.08.1941. Hän ilmoitti, että Elmholm on käynyt kisalliseksi, koska venäläiset aina ampuvat sieltä Storholmiin kranaatinheittimillä. Lisäksi saaresta todennäköisesti johdetaan myös tykistötulta. Lisäksi Karas ilmoitti, että venäläisten on huomattu pariinkiin otteeseen hyvän tykistökeskityksen jälkeen tyhjentäneen saaren.

- Kapteeni Karas pyysi lupaa saada kolmella ryhmällä suorittaa väkivaltaisen tiedustelun Elmholmiin ja jos asia kehittyisi edullisesti, tyhjentää saari venäläisistä ja asettaa sinne oma vartio. Kun lohkolle oli tärkeää saada tietoja vankien kautta ja kun Hangon Ryhmä oli erityisesti kehoittanut vankien ottoon, annoin kapteeni Karakselle suostumukseni.

- Käskin hänen ottaa yhteyden tykistökomentajaan järjestääkseen tykistötulen ja järjestääkseen itse kranaatinheittimien ja jalkaväen konetuliaseiden tulen. Samalla korostin Karakselle vankien oton tärkeyttä.

- Elokuun 14. päivänä kapteeni Karas saapui jälleen luokseni. Hän esitti suunnitelmansa:

1. Väkivaltaista tiedustelua pitää edeltää tykistökeskitys Elmholmiin.

2. Tykistökeskityksen jälkeen tykistön ja kranaatinheittimien tuli pitää siirtää Furuölle, Horsön länsiosiin, Kuggholmiin sekä nimettömälle saarelle.

3. Samanakaisesti neljän konekiväärin tulee ampua epäsuorasti Gunnarsholmiin.

4. Lisäksi osa Storholmin konekivääreistä tulisi irroittaa asemistaan, jotta ne pystyisivät hoitamaan Elmholmin ja Furuön välistä merialuetta.

5. Tulen siirryttä Elmholmista pois, pitää kolmen ryhmän lähteä liikkeelle Storholmin lounaiskärjessä olevien pienten saarten suojasta kohden Elmholmia. Ryhmät liikkuvat moottoriveneillä. Aseistuksena ryhmillä on pikakivääreitä, konepistooleita, käsikranaatteja ja kasapanoksia. Lisäksi mukana täytyy olla puhelin ja kenttäkaapeli vedetään Elmholmiin kelan avulla.

Taistelusuunnitelma

- Kaikki asiat oli jo sovittu tykistön kanssa valmiiksi, joten annoin suunnitelmalle suostumukseni. Väkivaltainen tiedustelu piti toimeenpanna yöllä 14.08. - 15.08.1941. Käskin myös Vestervikin alalohkon komentajaa lähettämään samanaikaisesti partion Porsöstä tutkimaan Dufvaholmin saarta.

- Yö 14.08. - 15.08.1941 oli sateinen ja synkkä. Niihin aikoihin jolloin toiminnan olisi pitänyt alkaa, ilmoitti kapteeni Karas, että joku moottoriveneistä oli tehnyt tenän, josta syystä yritys siiirretään ja moottorivene vaihdetaan. Vestervikin alalohkon partio Porsöstä oli kuitenkin jo lähtenyt liikkeelle ja suoritti partion todeten Dufvaholmin saaren vapaaksi venäläisistä joukoista.

- Elokuun 15. päivänä Karas ilmoitti, että hän aikoo toimeenpanna suunnitellun väkivaltaisen tiedustelun yöllä 15.08. - 16.08.1941.

Bromarvin lohkon komentaja kapteeni Hassinen

 

TAISTELUN KULKU:

Sää taistelun alkaessa: Kova tuuli puhaltaa etelästä ja taivas on pilvessä.

- Venäläisillä on Elmholmissa taistelun alkaessa aliluutnantti Shvetsovin johtama joukkue, jolla on kolme konekivääriä.

- Suomalaisista hyökkäykseen lähtee kolme ryhmää vänrikki Källströmin johdolla. Ryhmät liikkuvat kolmella moottoriveneellä.

 

Kello 00:20: Tykistövalmistelu alkaa Elmholmiin sekä muihin kohteisiin.

Kello 00:30 - 01:20: Saaresta kuuluu useita räjähdyksiä sekä konekiväärinsarjoja.

Kello 00:45: Tykistövalmistelu loppuu. Moottoriveneet lähtevät liikkeelle. Kersantti Heinosen ja kersantti Juustin veneet kulkevat edellä ja kersantti Arosen vene seuraa noin 50 metrin päässä.

Kello 01:00: Kersantti Heinosen ja kersantti Arosen miehet nousevat maihin Elmholmin pohjoisrannalla. Mukana on vänrikki Källström. Kersantti Juustin miehet nousevat maihin saaren länsirannalla.

Elmholmin pohjoisrantaa
- Elmholmin pohjoisrantaa. Tällä alueella kersantti Heinosen ja Arosen miehet nousivat maihin Elmholmissa.

Elmholmin länsirantaa
- Elmholmin länsirantaa ja todennäköisin kohta jossa kersantti Juustin miehet ovat nousseet maihin.

Suomalaiset joukot nousevat maihin Elmholmissa

Kello 01:03: Vänrikki Lauren saa puhelinyhteyden kuntoon Elmholmista Storholmiin. Kapteeni Hassinen soittaa kapteeni Karakselle kysyäkseen hyökkäyksen tuloksista. Karas ilmoittaa, että hänen kolme ryhmäänsä ovat tykistötulen jälkeen päässeet nousemaan maihin Elmholmissa ilman, että niitä on ollenkaan ammuttu. Samalla hän mainitsee hyökkäyksen kehittyvän edullisesti ja että hän on jatkuvasti puhelinyhteydessä Elmholmissa olevaan vänrikki Källströmiin.

Kello 01:25: Heinosen miehet ovat tuhonneet koillisniemessä sijaitsevat venäläiset suunnitelman mukaisesti. Tämän jälkeen miehet etenevät kersantti Arosen ryhmän kanssa saaren länsiosaan, jossa tapaavat kersantti Juustin ryhmineen. Kersantti Juustin miehineen on tuhonnut useita venäläisten korsuja kasapanoksilla. Yön pimeys kuitenkin haittaa taistelua. Kuu on kuitenkin jo noussut taivaalle.

Näkymä Elmholmin koillisniemen rantaan
- Näkymä Elmholmin koillisniemen rantaan.

Taistelu saaressa alkaa

Kello 01:31: Useita räjähdysten sekä konetuliaseiden kovaa ääntää kuuluu Elmholmista.

Kello 02:00: Vänrikki Källström ilmoittaa tarvitsevansa lisää miehiä sekä ampumatarvikkeita. Erityisesti kasapanoksia tarvitaan lisää, koska muutamat korsut ovat edelleen venäläisten hallussa. Kaksi joukkuetta venäläisiä merisotilaita lähtee liikkeelle Horsöstä tarkoituksena auttaa Elmholmissa olevia joukkoja. Joukkueita johtaa luutnantti Fetisov.

Kello 03:00: Kapteeni Karas ilmoittaa hyökkäyksen olevan ohi Elmholmissa. Saari on vallattu eteläosaa lukuunottamatta. Osa venäläisistä on tosin edelleen korsuissaan motissa, mutta korsuja vahditaan ja tapaus selvitetään lopullisesti aamun koittaessa.

Kello 03:15: Korpraali Ericksonin ryhmä saapuu Elmholmiin vahvistukseksi. Mukanaan ryhmä tuo ampumatarvikkeita sekä pioneerivälineitä. Vänrikki Källström määrää miehille tehtävät ja korsujen tuhoaminen saadaan suoritetuksi loppuun.

Kello 03:30: Kersantti Heinosen ryhmä saavuttaa saarella olevan kallion pohjoisreunan, josta on hyvä näkyvyys saaren eteläkärkeen.

Näkymä Elmholmin eteläkärkeen
- Näkymä saaren eteläkärkeen kohdasta, jonka kersantti Heinosen ryhmä saavutti kello 03:30.

Taistelu pysähtyy asemasodaksi

Kello 05:00 - 06:00: Kapteeni Karas tekee useita ilmoituksia puhelimitse, että lisää venäläisiä on noussut maihin noin 30 miehen voimin Elmholmin eteläkärjessä. Karas pyytää käyttöönsä lohkon reserviä sekä lisää käsikranaatteja ja kasapanoksia.  Kapteeni Hassinen ei anna lupaa lohkon reservin käyttöön, koska kyseessä on vain tiedusteluhyökkäys. Karaksella on lisäksi omassa reservissä kaksi ryhmää ja lohkon reservi on ainoastaan joukkueen vahvuinen. Lisäksi reservissä oleva Osasto Lapinsky on Riilahdessa. Käsikranaatteja ja kasapanoksia luvataan lähettää lisää.

Kello 06:00: Rajakorpraali Juustin ryhmä saapuu Elmholmiin. Vänrikki Källström ilmoittaa venäläisten vahvistuvan ylivoimaiseksi. Elmholmiin tarvitaan apujoukkoja.

Kello 06:30: Vänrikki Hyvärinen saapuu Elmholmille mukanaan alikersantti Hörkän konekivääriryhmä. Miehet pääsevät onnellisesti perille huolimatta venäläisten hävittäjien konekivääritulesta. Rajajääkäri Aarnion ryhmä joutuu jäämään Trykärrille venäläisten hävittäjien vuoksi.

Kello 07:00: Majuri Karvinen ja kapteeni Hassinen saapuvat kapteeni Karaksen komentopaikkaan. Karas ilmoittaa lähettäneensä yhden ryhmän ja konekiväärin lisää Elmholmiin sekä käskeneensä vielä yhden ryhmän valmistautua lähtöön.

Kello 08:30: Rajajääkäri Aarnion ryhmän onnistuu päästä Elmholmiin huolimatta reistailevasta veneen moottorista.

Kello 09:00: Majuri Karvinen ja kapteeni Hassinen siirtyvät seuraamaan taistelua Trykärristä noin 400 metrin päässä olevaan niemeen.

Kello 10:00 - 11:00: Saaressa käydään kiivasta asemasotaa. Venäläiset ja suomalaiset joukot ovat miehittäneet kaislikon vastakkaiset puolet. Venäläisten hävittäjiä kiertelee alueella Elmholm - Porsö. Venäläisten tuhoaminen saaren eteläkärjessä katsotaan välttämättömäksi. Kranaatinheittimet ovat pehmittäneet venäläisiä koko ajan ja joukkoja hyökkäyksen suorittamiseksi on tarpeeksi. Hyökkäyshetki on  kello 11:45. Lisää venäläisiä saapuu saaren eteläkärkeen soutuveneillä.

Kaislikko, jonka molemminpuolin venäläiset ja suomalaiset joukot olivat asemissa
- Kaislikko, jonka molemminpuolin venäläiset ja suomalaiset joukot olivat asemissa.

Vahvistuksia saapuu Elmholmiin

Kello 11:45: Juuri ennen hyökkäystä vänrikki Källström ilmoittaa, että miehet ovat kovin uupuneita ja siksi hyökkäyksestä ei tule mitään. Miehet laitetaan lepäämään. Yksi ryhmä lisää lähetetään avuksi Elmholmille.

Kello 12:00 - 14:00: Kapteeni Karakselle välitetään käsky, ettei Elmholmia liitetä pääasemaan, vaan että joukot on sieltä vedettävä pois pimeän tultua ja että sinne jätetään vain noin ryhmän suuruinen varmistus hälytystehtävällä. Kapteeni Karas pyytää lupaa jatkaa hyökkäystä saaren eteläosan puhdistamiseksi, sillä muuten ei hänen käsittääkseen ole edellytyksiä varmistuksen jättämikseksi Elmholmille. Hyökkäyslupa annetaan, mutta vain niillä joukoilla jotka jo ovat saaressa. Saarella käydään asemasotaa. Maihinnousevia venäläisiä tuhotaan. Tukipatteristo ampuu Kuggholmin pohjoisrannalle, jossa todetaan olevan venäläisten veneitä. Horsön länsikärki ja Tallkarlgrund ovat myös jatkuvan tulen kohteena. Elmholmin eteläkärkeä pehmittää kranaatinheitinjoukkue.

Näkymä Elmholmin eteläkärjessä
- Näkymä Elmholmin eteläkärjessä. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Tallkarlgrund, josta venäläiset joukot kahlasivat Elmholmille.

Kello 12:35: Korpraali Silvon ryhmä nousee maihin Elmholmin pohjoisrannalla, josta se siirtyy asemiin.

Kello 14:30: Vänrikki Karlsson saa käskyn valmistautua pioneeriryhmällään Elmholmin miinoittamiseen.

Kello 15:40: Trykärriin siirretään ilmatorjunta-aseita venäläisten hävittäjien häiritsemiseksi. Samalla Porsön tukikohdan komentaja saa kehoituksen avata tuli ilmatorjunta-aseilla.

Kello 18:40: Miesten katsotaan levänneen tarpeeksi ja hyökkäyskäsky annetaan vänrikki Källströmille. Hyökkäys pitää suorittaa vähän ennen pimeän tuloa. Sen jälkeen kun niemi olisi vallattu, järjestäytyisivät miehet heti puolustukseen rantaviivalle.

Kello 19:00: Vänrikki Källström ja vänrikki Hyvärinen miehineen valmistautuvat hyökkäykseen.

Kello 19:15: Venäläiset ampuvat yllättäen erittäin voimakkaan tykistökeskityksen linjalle Elmholm- Storholm - Prästö. Keskitys ulottuu aina Bredvikin korkeudelle saakka. Tykistökeskitys on voimakkain mitä lohkolla on koettu tähän mennessä. Lisäksi 2 - 3 venäläisten tykkivenettä lähestyy Porsötä sekä yksi tykkivene Björnholmia.

Kello 20:10: Viisi tai kuusi venäläisten vartiomoottorivenettä hyökkää Elmholmiin Kuggholmista ja Horsöstä. Venäläiset nousevat maihin Elmholmin etelärannalla ja hyökkäävät kohti saaren pohjoiskärkeä. Vänrikki Källström ilmoittaa tilanteen ja on pakoitettu vetäytymään. Samanaikaisesti Storholmissa on havaittavissa ankaran tykistötulen aiheuttamaan paniikkia, johon osaltaan vaikuttaa se, että pesäkkeiden johtajat ovat tykistövalmistelun alkaessa tukikohdan komentokorsussa käskynotossa eivätkä tykistötulen vuoksi voi palata pesäkkeisiinsä. Paniikin alkuoireet saadaan paikalle rientäneiden upseerien toimesta voitetuksi.

Elmholmin eteläkärki
- Näkymä Elmholmin etelärantaan, jossa venäläiset joukot nousivat maihin.

Kello 20:25: Omat joukot Elmholmissa alkavat vetäytymään pois saarelta. Vetäytyminen muodostuu erittäin raskaaksi Gunnarsörenin ja Tulliniemen raskaiden patterien ampuessa Elmholmin pohjoiskärkeen ja Storholmin ja Elmholmin väliseen salmeen. Lisäksi venäläiset ehtivät pystyttää konekiväärin saaren kalliolle asemiin ja tulittavat sieltä vetäytyviä suomalaisia. Osa miehistä menettää siinä määrin hermonsa, että Gunnarsholmin taistelussa esiintynyt ilmiö toistuu. Osa jo moottoriveneissä olleista miehistä nimittäin hyppää veteen ja poistuu uimalla saaresta. Viimeisinä Elmholmista poistuvat vänrikki Källström ja vänrikki Hyvärinen. Sitä mukaan kun miehet pääsevät Storholmin puolelle, järjestetään heidät puolustusasemiin, koska on odotettavissa hyökkäys pääpuolustuslinjaa vastaan. Uintimatkalla kaatuu neljä miestä, luultavasti alikersantti Hörkän konekivääriryhmästä.

Suomalaiset joukot vetäytyvät Elmholmista venäläisten hyökätessä

Kello 21:00: Kaikki miehet ovat vetäytyneet Elmholmista.

Kello 21:45: Venäläisten tykistötuli, joka oli keskittynyt koko Bredvikin alalohkon alueelle ja aina komentopaikan korkeudelle saakka, vaimenee.

Kello 22:00: Vänrikki Källström ja vänrikki Hyvärinen määrätään siirtymään omiin pesäkkeisiin ja käskemään taistelussa olleet miehet täydelliseen lepoon.

 

RAJAJÄÄKÄRI AARNIO KERTOO TAISTELUSTA:

- Aamulla 16.08.1941 sain määräyksen viiden miehen keralla aseistuksena konepistooli ja pikakivääri toisilla kiväärit, ilmoittautua luutnantti Lertolan komentopaikassa. Siellä saimme määräyksen jatkaa matkaa ja ilmoittautua vänrikki Hyväriselle kahlaamon mantereen puoleisessa niemessä olevan venelaiturin luona. Saavuttuamme sinne käski vänrikki Hyvärinen hiukan sivummalle odottamaan niinkauan kun tulee määräys jatkaa matkaa Elmholmiin. Hetki sen jälkeen siihen saapuivat Elmholmiin määrätyn konekiväärin miehet. He olivat saaneet määräyksen lähteä ennen meitä. Siinä samassa veneessä meni vänrikki Hyvärinenkin. Noin puoli tuntia tämän jälkeen kuulimme huudettavan kivääriryhmää ja lähdimme heti venelaiturille.

- Siellä eräs alikersantti ohjasi meitä ja hänen määräyksestään kannoimme kaikki varusteet moottoriveneeseen. Silloin alkoivat taas hävittäjät kierrellä yläpuolellamme. Alikersantti lähti pois ja sanoi, että heti kun tulee sellainen hetki jolloin lentokoneet ovat poissa näköpiiristä pitää lähteä liikkeelle. Hetki sen jälkeen näimme moottoriveneen tulevan Elmholmista ja samaan aikaan ilmestyi kaksi venäläisten konetta, jotka huomasivat moottoriveneen alkaen tulittaa sitä. Tällöin oli vene jo päässyt likelle rantaa, että miehet pääsivät hyppimään veneestä ja juoksivat laiturilla olevan vajan taakse missä mekin olimme.

- He olivat kaikki haavoittuneita miehiä, mukana yksi vanki. Me autoimme heitä hävittäjien yhä lentäessä ja ampuessa piikkilangan sisäpuolelle. Heti tämän jälkeen saapui luutnantti Lertola ja sanoi, että on heti lähdettävä liikkeelle. Ehdittyämme noin puoliväliiin matkasta ilmestyivät koneet taas näköpiiriin. Ohjasimme veneen oikealla olevan saaren rantaan. Moottori kävi mahdottoman huonosti. Ei oikein päästyi eteenpäin kuin hiljaista vauhtia. Heti kun koneet häipyivät miehitimme veneen ja tällöin tulitti venäläisten pikakivääri meistä vasemmalta saamatta kumminkaan osumaa ja niin päästiin taas liikkeelle.

- Moottori kävi edelleenkin huonosti, mutta päästiin sentään onnellisesti Elmholmiin missä purimme lastin rantaan ja saimme määräyksen lähteä asemiin. Meille määrättiin asemat saaren keskustassa. Oikealla oli rajakersantti Arosen ryhmä ja vasemmalla Källströmin miehet. Minulla oli konepistooli ja minut määräsi meitä opastanut vänrikki yhden kiven taakse, jossa oli ennestään Arosen ryhmän pikakivääri. Siinä ammuskelimme aina silloin tällöin näkyviin matelevia venäläisiä, joista useat kaatuivat heti paljastettuaan itsensä.

- Oltuamme jonkun aikaa asemissa huomasimme oikealta tulevan aika vauhtia venäläisen moottoriveneen, suuntanaan saaren kärki, missä venäläiset olivat. Minä ammuin sitä kohti yhden lippaan konepistoolilla ja pikakivääri kerkesi ampua kolme lipasta, mutta se ajoi kumminkin Tallkarlgrundin ja Elmholmin väliseen salmeen häipyen näkyvistä. Tämän jälkeen antoi vänrikki Hyvärinen määräyksen ryhmien valmistautua hyökkäykseen, aikaa seitsemän minuuttia. Aloin järjestellä miehiäni ja tällöin huomasin, että meistä vasemmalla olevan miehet olivat kaikki yhdessä parvessa. Menin katsomaan ja kysyin miksi he ovat siten ja onko heistä vasemmalle miehiä asemissa. Samalla kysyin, ovatko he tietoisia, että lähdetään hyökkäämään.

- Tällöin he vastasivat ettei vasemmalla ole miehiä ja etteivät he lähde hyökkäämään lisäten, että venäläiset kuitenkin valloittavat tämän saaren eikä siitä ole mitään hyötyä ynnä muuta sellaista. Läksin heti ilmoittamaan vänrikki Hyväriselle joka oli Arosen luona ja hän sanoi menevänsä sinne katsomaan. Jonkin ajan perästä tuli sitten määräys, että hyökkäys peruutetaan. Sitten huomasimme oikealla merellä venäläisten kuljetusaluksia. Yksi oli ainakin isompi ja siinä oli miehiä mustanaan kannella ja pienempiä veneitä ympärillä. Silloin syntyi hieman levottomuutta ryhmissä ja vänrikki Hyvärinen sanoi, että nyt jos koskaan on pysyttävä asemissa eikä saa hermostua. Hän lupasi mennä soittamaan ja ilmoittamaan tilanteesta.

- Sitten alkoikin vähitellen tulla ilta ja tuli yksi ryhmä lisää sekä ruokaa. Rajajääkäri Silvo tuli miestensä kanssa siihen missä minun ryhmäni oli asemissa ja sanoi, että me kai saadaan hiukan levähtää ja syödä. He miehittivät asemat. Määräsin kolme miestä ruokailuun. Itse jäin loppuosan kanssa asemiin. Kun toiset olivat ruokailleet lähdimme me vuorostamme. Ruokapaikalla vänrikki Hyvärinen taas ilmoitti, että lähdettäisiin hyökkäämään. Silvon ryhmä yhdeksi ja toinen ryhmä tehtäisiin vapaaehtoisista. Hän kyseli siinä olevilta miehiltä olisivatko he halukkaita lähtemään, johon he eivät vastanneet mitään. Minulta hän myös kysyi, että mitä te tuumitte. Sanoin, että minä lähden jos kaikki toisetkin lähtevät.

- Heti sen jälkeen alkoikin kova tykistökeskitys ja hetken kuluttua alkoi miehiä juosta alas kalliolta veneiden luo alkaen irroittaa köysiä. Siinä ei ollut sitten enää kukaan oikein tilanteen tasalla kaikki vain yrittivät veneisiin sen kuin kerkesivät. Itse menin kahlaamalla yhteen veneeseen sen ollessa jo hiukan irtaantunut rannasta. Sitten noustiin maihin Storholmissa ja kersantti Aronen huusi, että on mentävä asemiin, jos venäläiset ehkä yrittävät Storholmiin.

- Siinä oli meitä monta miestä ja sanoin, että kaikkien miesten, joilla on aseet on mentävä asemiin. Eräs miehistä, en tuntenut häntä, käski seuraamaan sanoen tietävänsä asemat. Seurasinkin häntä rajajääkäri Kurvisen kanssa, vaikkei meillä ollut aseita muuta kuin Kurvisella pistooli. Siellä rannassa sitten joku tyrkkäsi minulle venäläisen kiväärin, muttei ei ollut patruunoita. Sitten alkoikin vähitellen hiljetä ja siellä tuli asemista panssarintorjuntamiehiä, jotka sanoivat ettei ole mitään hätää. Olin läpimärkä joten alkoi tulla kylmä ja siksi läksin kävelemään komentopaikalle missä jo olivatkin kaikki minun mieheni.

 

Tilannetiedoitus: 16.08.1941 - 17.08.1941:

- Bromarvin lohkolla venäläiset 16.08 aamulla pureutuivat Elmholmin eteläpäähän ja taistelu jatkui pitkin päivää. Saareen aamuyöstä maihinnoussutta osastoamme täydennettiin, samoin venäläiset kuljettivat paikalle lisäjoukkoja. Kello 20:00 venäläiset eri suunnilta aloittivat tykistökeskityksen Bredvikin maastoon, Prästöhön, Storholmiin ja Porsöhön, joka valtavana jatkui aina kello 21:45 saakka. Kello 20:15 venäläiset vahvoin joukoin hyökkäsivät Elmholmiin Gunnarsholmista, Horsöstä ja Kuggholmista. Kello 20:25 alkoi osastomme vetäytyä pois Elmholmista ja saareen suunnattiin tykistömme keskitys.

- Aamulla 16.08 ampui tykistömme kahteen apujoukkoja kuljettavaan moottoriveneeseen täysosumat. Toinen aluksista alkoi vajota ja hävisi Horsön taakse, toinen aluksista pääsi Medörnin rantaan. Samaan aikaan ampui ilmatorjunta yhden venäläisen hävittäjäkoneen alas, joka putosi Horsöhön.

- Taistelussa tuhottiin venäläisten korsuja kasapanoksilla, otettiin kaksi vankia, kaksi pienoiskranaatinheitintä saatiin saaliiksi sekä neljä pikakivääriä. Venäläiset menettivät arviolta kolme joukkuetta. Omat tappiomme tarkistamattomien tietojen mukaan olivat 8 kaatunutta, 15 haavoittunutta ja 7 kateissa.

 

LOPPUTULOS:

- Omat tappiomme olivat kaatuneina yksi upseeri joka kaatui Storholmissa. Lisäksi kolme aliupseeria ja viisi miestä kaatui Elmholmissa. Haavoittuneita oli yhteensä 25 miestä. Kuusi miestä katosi taistelussa.

- Venäläisten tappioina varovaisten arvioiden mukaan oli 99 miestä kaatuneina. Kaksi miestä saatiin vangiksi. Lisäksi venäläisiltä tuhoutui yksi tykki, kaksi AV-venettä sekä yksi hävittäjälentokone.

- Taistelun kuluessa venäläisten tykistö ampui noin 7 000 erilaista ammusta. Raskaimmat ammukset tulivat 12 tuuman tykeistä.

- Ampumatarvikehuolto ja lääkintähuolto toimivat olosuhteisiin nähden hyvin, koska keskellä kirkasta päivää venäläisten hävittäjien konekivääritulesa jouduttiin kymmenkunta kertaa ajamaan Elmholmin ja Trykärrin välillä.

 

HUOMAUTUKSIA:

- Tämän esityksen rakentamisessa on pääsääntöisesti käytetty taistelukertomusta sekä osin sotapäiväkirjoja ja tilannetiedoituksia. Näiden tietoja olen verrannut Niilo Lappalaisen kirjoittamaan kirjaan: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. Kellonajat sekä tappioiden määrät poikkeavat hieman Lappalaisen kirjassa todetuista. Poikkeavaisuuksista huolimatta olen kuitenkin päätynyt luottamaan alkuperäisiin lähteisiin.

- Esityksessä olevat kartat perustuvat tekstissä mainittuihin tapahtumiin. Taistelukertomuksen liitteenä on ainoastaan kartta venäläisten alusten liikehdinnästä taistelun aikana.

- Rajajääkäri Aarnion kertomus on liitteenä taistelukertomuksessa. Taistelukertomukseen on liitetty myös useiden muidenkin taisteluun osaa ottaneiden miesten kertomus taistelun kulusta.

- Upotettu venäläinen AV-vene mitä ilmeisimmin upposi Knysskärin luoteispuolelle ja lienee edelleen meren pohjassa.

Copyright © 2006, 2007 Kimmo Nummela