[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [BENGTSKÄR]  [MORGONLANDET]  [HORSÖN]  [STACKÖRN]  [ELMHOLM]  [FURUÖN]

[GUNNARSHOLM]  [SOMMARÖAR]  [KÄRINGSHOLMARNA]  [GRÖNSKÄR]  [FURUSKÄR]  [DRAGSVIK]  [BORGARS]  [LAPPOHJA]

[LILLMARS]  [LILLKROKAN]  [STORKROKAN]  [HÄSTÖ & FURUHOLMEN]  [GRISLOM]  [STORA VALTERHOLM]  [LILLA LÅNGHOLM]

[VRAKHOLM]  [BJÖRKHOLM]  [ELGEN]  [KOHOLM & STOSKÄR]  [LÅNGHOLM]  [GLOSKÄR]  [SIVUKARTTA]

 

BORGARS

Borgars

 - Borgarsin alue sijaitsee Hankoniemellä noin 17 kilometriä Tammisaaresta lounaaseen. Etäisyyttä Hankoon, joka sijaitsee Borgarsin alueesta lounaaseen, tulee noin 20 kilometriä. Vuonna 1941 Borgarsin alue oli Hankoniemen maarintaman keskimmäinen piste, jonka vasemmalla sivustalla oli Lappohja ja oikealla sivustalla Dragsvikin alue.

- Etulinjan kulku kartalla on piirretty käyttäen alkuperäisiä karttoja, jotka näyttävät sekä venäläisten, että suomalaisten asemien sijoituksen alueella. Päälähteenä venäläisten etulinjaa hahmoteltaessa on ollut suomalaisten vuonna 1943 piirtämä kartta venäläisten Hangon vuokra-alueesta. Suomalaisten etulinjan hahmottelussa on käytetty useita eri karttoja, jotta tästä sangen hankalasta etulinjan alueesta on saanut jonkinlaisen yleiskuvan. Joukossa on niin JR 55:n sotapäiväkirjojen välissä olevia karttoja, tutkielmien liitteinä olevia karttoja kuin myös julkaistuissa lähteissä esiintyviä karttoja. Suomalaisten etulinjan kulkua Borgarsin alueella on hankala hahmotella kartalle asutuksen ja peltojen vuoksi. Asutus ja pellot ovat kasvaneet sitten vuoden 1941 mikä väistämättä on johtanut rakenteiden tuhoutumiseen. Tämän vuoksi maastossa kävely ei täysin paljasta etulinjan kulkua.

- Yksittäisiä rakenteita karttaan ei ollut järkevää sijoittaa, koska käytännössä kartta olisi täynnä rakenteita. Kartalle piirretty etulinja näyttää linjan yleisen kulun. Puolustuksessa on kuitenkin ollut syvyyttä varsinkin venäläisten puolella, joten etulinja ei ole ollut vain yksi taisteluhautalinja maastossa, vaan linjan edessä ja takana on myös ollut asemia.

Metsäpaloa sammuttamassa

- Alueen kiistämättä hallitsevin maisemanpiirre on Borgarsin kukkulat, jossa venäläisten etulinja kulki. Venäläisten etulinjan kulun voi edelleen löytää lähes yhtenäisenä. Jonkin verran tienparannustyöt sekä asutus ovat venäläisten etulinjan rakenteita tuhonneet, mutta linjan yleisen kulun voi edelleen maastossa nähdä. Borgarsin kukkuloilla käydessä selviää hyvin kuinka hallitsevasta maisemanpiirteestä itse asiassa on kysymys. Kukkuloilta pystyy tähystämään esteettä suomalaisten etulinjaan Lappvikin kartanon peltojen länsi- pohjois- ja itäpuolella.

- Suomalaisten etulinjan etsinnän osalta tilanne on toinen. Käytännössä etulinja kulki aivan Lappvikin kartanon tuntumassa. Ymmärrettävää on, että taisteluiden loputtua ihmiset palasivat takaisin kotiin ja taisteluhaudat, pesäkkeet sekä muut rakennelmat peitettiin maan alle maisemaa rumentamasta. Kartalla alueen neljä jälkeen etulinja on kulkenut pienten kukkuloiden kautta pohjoiseen, jossa se on kiertänyt kartanon pellot kääntyäkseen viimein kohti Dragsvikin lahtea. Kukkuloilla, kartalla alueiden neljä ja viisi välissä, joissa etulinjan asemat ovat sijainneet, sijaitsee tätä nykyään asutusta. Tämän vuoksi kuvia alueella sijainneista rakenteista ei tässä esityksessä ole.

- Borgarsin alueesta ainoastaan Borgarsin kukkuloita voi suositella vierailukohteena. Venäläisten linnoitteita voi myös löytää Kofverhagin kartanontien länsipuolelta. Suomalaisten etulinjan etsiminen on sen verran työlästä ja esimerkiksi Dragsvikin tai Rintamamuseo Lappohjan alueella tarjoavat mielenkiintoisempia paikkoja katsottavaksi, ettei etulinjan etsiminen Borgarsin alueelta juuri kannata.

Partiointia Borgarsin alueella 21.10. - 22.10.1941

Suomalaisten etulinjan alueet (Kartassa sinisellä numerolla)

 

Alueen numero kartalla

Huomautus

No. 1

 

No. 2

 

No. 3

 

No. 4

 

No. 5

 

 

Venäläisten etulinjan alueet (Kartassa punaisella numerolla)

 

Alueen numero kartalla

Huomautus

No. 1

 

No. 2

 

No. 3

Alueella on betonirakenne.

No. 4

 

No. 5

 

No. 6

 

Copyright © 2006, 2007 Kimmo Nummela