[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

70, a, b, c, d, e & f

Linnoituskortti

 

ALKU, OSA I

(Hankoniemi toisessa maailmansodassa, Niilo Lappalainen & Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

Maaliskuu 1940 – Kesäkuu 1941

- Maaliskuun 13. päivänä 1940, Päämaja määräsi laivaston suorittamaan Hankoniemen evakuointi seuraavien kolmen päivän aikana. Saman päivän aikana käskyä kuitenkin muutettiin niin, että koko evakuointiin oli varattu kymmenen päivää.

- Alueella, joka vuokrattiin Neuvostoliitolle ja joka piti evakuoida, oli yli 3 000 ihmistä. Nämä ihmiset siirrettiin pois Hankoniemeltä käyttäen alueen ainoata käyttökelpoista tietä ja rautatietä, jotka johtivat pois Hankoniemeltä. Lisäksi jääteitä käytettiin, koska meri oli edelleen jäässä ja jään paksuus oli noin 60 senttimetriä. Yötä päivää ajoivat rekat, hevoset, bussit ja jopa kelkat ihmisiä, tavaroita, huonekaluja, vaatteita ja astioita pois alueelta. Lisäksi muutamia jäänmurtajia käytettiin evakuoinnissa.

- Armeija pystyi siirtämään raskaat tykkinsä pois, mutta urakka ei ollut helpoimmasta päästä. Russarön tykkien putket jotka painoivat yli 30 tonnia, vedettiin rantaan miesvoimin. Kaikki siirrettiin pois Hankoniemeltä, jopa niiden sotilaiden jäänteet, jotka olivat kaatuneet Talvisodassa. Hankoniemi luovutettiin virallisesti Neuvostoliitolle 22.3.1940. Tällöin Professori I. Bonsdorff luovutti virallisesti alueen Neuvostoliiton kenraalimajuri M. Moskalenkolle. Illalla ensimmäiset venäläiset sotilaat laskeutuivat Hankoon lentokoneilla.

- Rannikkopatteristojen ja linnoitteiden rakentaminen aloitettiin nopeasti venäläisten taholta. Kuitenkin venäläisille tuli hyvin pian selväksi, että Hankoniemi ei oikeastaan soveltunut merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Alue oli ainoastaan 4 kilometriä leveä leveimmästä kohdasta ja tämän vuoksi suomalaiset kykenivät tarkkailemaan aluetta liian helposti. Lisäksi sodan tullen, aluetta olisi vaikea puolustaa eikä se oikeastaan soveltunut edes minkäänlaisen suuremman hyökkäyksen lähtöalueeksi.

- Suomalaiset toimittivat suurehkoja määriä tarvikkeita Hankoon ja lisäksi Neuvostoliitolle annettiin lupa käyttää Hankoon menevää rautatietä. Tämänkaltaiset kuljetukset olivat aina suomalaisten vartioimia. Vartijat olivat sekä junan edessä, että takana. Kuljetukset Etelä-Suomessa kohden Hankoa olivat aina hyvin hermoja raastava kokemus. Venäläiset olisivat hyvinkin kyenneet valtaamaan minkä tahansa rautatieaseman matkan varrelta, vaikkakin aseet olivat varastoituna erillisessä vaunussa.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 1

- Kävelimme yllä olevan rakenteen ohitsekin muutaman kerran, koska tältä etäisyydeltä rakenne ei juuri muistututa sotilasrakennetta. Ainoastaan tarkempi vilkaisu ympäristöön paljastaa pienet kivet, jotka ovat jäänteitä louhinnasta.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 2

- Lähempi tarkastelu paljastaa IT-konekivääriaseman. Aseman "katto" on myöhempien aikojen lisäys eikä ole kuulunut alkuperäiseen rakenteeseen.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 3

- Näkymä toisesta suunnasta asemaan.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 4

- Rannikkotykkipesäke, jossa yhdyshaudan voi nähdä lähtevän kuvan yläosassa kohden ammusbunkkeria ja miehistönsuojaa.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 5

- Yhdyshauta on louhittu kallioon ja vahvistettu betonilla.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 6

- Yhdyshaudan pohjalla.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 7

- Miehistönsuojan oviaukko.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 8

- Tykkipesäkkeiden välimaastossa on kuvan kaltainen betoninen pesäke. Kyseisen pesäkkeen tarkoitus on hieman hämärän peitossa, koska rakenne on erittäin pieni. Aikuinen mies voi seistä pesäkkeessä, mutta paljoa muuta ei voi tehdä rakenteen pienuuden vuoksi.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 9

- Toinen alueen kahdesta rannikkotykkipesäkkeestä.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 10

- Näkymä kohden merta. Kuvan oikeassa laidassa on Västerskär ja siitä vasemmalle siintää Bergön ja Porsön saaret.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 11

- Aivan rannassa sijaitsee valonheitinasema, joka on erinomaisessa kunnossa kuten on asian laita koko rannikkotykkiasemassa.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 12

- Näkymä länteen valonheitinasemalta.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 13

- Valonheitinasemaan johtaa lyhyt louhittu yhdyshauta, joka kuitenkin on hieman kasvillisuuden peittämä. Kokonaisuutena rakenne 70, a, b, c, d, e & f on kuitenkin säilynyt erinomaisessa kunnossa ja tästä on varmasti osittain kiittäminen lähistön kesäasukkaita, jotka eivät ole peittäneet rakenteita.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 14

- Näkymä valonheitinasemasta merelle. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy Porsön saari, joka oli osa suomalaisten joukkojen eteentyönnettyjä asemia.

70, a, b, c, d, e & f, Kuva 15

- Näkymä länteen läheisiltä kallioilta. Bergön ja Porsön saaret näkyvät kuvassa kokonaan.

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela