[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

470, a

 

TAISTELUT HORSÖNIN SAARIRYHMÄSSÄ, OSA V

(Hankoniemi toisessa maailmansodassa, Niilo Lappalainen) 

10. heinäkuuta - 3. syyskuuta 1941

- Suomalaiset joukot tekivät tiedusteluhyökkäyksen Elmholmeniin 16. elokuuta. Vahvistettu joukkue vänrikki Källströmin komennossa lähetettiin suorittamaan tehtävää. Joukkue suuntasi kohden saarta kello 00:45 ja nousivat maihin ilman tappioita. Venäläinen joukkue, joka saarta puolusti joutui vetäytymään ja pakotettiin viimein suojautumaan korsuihinsa. Venäläiset kuitenkin pystyivät pitämään asemansa saaren eteläisessä kärjessä. Kummatkin osapuolet tyytyivät odottamaan vahvistuksia. Venäläisten vahvistuksia virtasi saareen koko aamun ajan ja jopa soutuveneitä käytettiin päivänvalossa! Suomalaiset saivat myös jonkin verran vahvistuksia, mutta nämä käsittivät ainoastaan kaksi tai kolme ryhmää. Kapteeni Karas, joka oli vastuussa tästä lohkosta, sai käskyn pitää saari hallussa iltaan saakka, jotta pioneerit voitaisiin lähettää illan tullen miinoittamaan koko saari. Vahvistuksien lähettäminen päivänvalossa oli mahdotonta, koska venäläisten lentokoneet hyökkäsivät kaikkia aluksia vastaan saaren läheisyydessä.

- Kiivas taistelu jatkui koko päivän ja sadasta venäläisten täydennysmiehestä ainoastaan kolmetoista oli elossa vielä illalla. Illalla kello 19:00 tietämillä raskas tykistötuli iski suomalaisten asemiin ja kello 20:22 venäläiset aloittivat hyökkäyksen vereksillä voimilla Kuggholmenin saaresta. Suomalaiset jotka olivat taistelleet jo koko päivän, eivät voineet pitää asemiansa ja heille annettiin lupa vetäytyä. Venäläisten huomattua suomalaisten perääntyminen, kiivas tykistö- ja kranaatinheitintuli suunnattiin Elmholmenin ja Storholmenin väliseen salmeen. Venäläiset ampuivat arviolta 4 000 eri kaliiberista ammusta salmeen kahden tunnin aikana.

- Suomalaiset menettivät yhdeksän miestä kaatuneina, kuusi miestä kadonneina ja kaksikymmentäkolme haavoittui. Suomalaisten mukaan noin sata venäläistä kaatui taistelussa.

470, a, Kuva 1

- Rakenne 470 löytyy sangen vaivattomasti korkean kallion laelta läheltä rantaviivaa. Linnoituskartan mukaan kyseessä on konekivääribunkkeri/korsu. Alakirjain a on merkinnyt tähystys- ja tulenjohtopesäkettä. Periaatteessa rakenne näyttää valmiilta konekivääripesäkkeeltä.

470, a, Kuva 2

- Näkymä rakenteen takaa. Kuvan keskellä näkyy selkeästi ampuma-aukko kone- tai pikakiväärille.

470, a, Kuva 3

- Lähistöllä on myös muutamia muita louhittuja asemia, jotka lienevät karttaan merkitty tähystys- ja tulenjohtopesäke. Toki rakenteet ovat myös soveltuneet ampumapesäkkeiksi.

470, a, Kuva 4

- Yksi louhituista rakenteista.

470, a, Kuva 5

- Samainen rakenne nähtynä toisesta kulmasta. Sisäänkäynti kuvan yläosassa on lähes kasvanut umpeen.

470, a, Kuva 6

- Näkymä rakenteesta.

470, a, Kuva 7

- Rantaviivalla lähellä rakennetta on useita poteron jäänteitä.

470, a, Kuva 8

- Näkymä rantaviivalta kohden rakennetta. Edessä olevassa niemessä sijaitsee rakenne 415.

470, a, Kuva 9

- Lähellä rakennetta 470, a, sijaitsee myös muistomerkki Riilahden meritaistelulle. Kyseinen meritaistelu käytiin 26.7.1714 Ruotsin ja Venäjän välillä. Ylivoimaisesti suurempi venäläislaivasto murskasi ruotsalaiset. Virallisesti kyseessä oli Venäjän ensimmäinen meritaistelu. Taistelun jälkeen Venäjän laivastoon on aina kuulunut Gangut-niminen alus, joka on Hangon venäjänkielinen nimi.

470, a, Kuva 10

- Meritaistelun muistoksi venäläiset pystyttivät paikalle muistomerkin vuonna 1869. Paikalla oli sijainnut aiemmin myös puinen risti, joka kuitenkin lahosi. Vuonna 1869 pystytetty muistomerkki oli myös puinen ja vasta 27.7.1870 paljastettiin kiviristi, joka on kuvan muistomerkeistä oikeanpuoleisin. Vuonna 1925 Suomen jo itsenäistyttyä heräsi ajatus pystyttää myös taisteluun osallistuneille ruotsalaisille merimiehille muistomerkki. Aloitteen teki Bromarvin suojeluskunnan päällikkö. Uusi muistomerkki paljastettiin 27.7.1928.

470, a, Kuva 11

- Venäläisen laivaston komentaja katselee edelleen kohden Riilahtea ja Hankoniemen sotaisaa historiaa.

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela